 |
| Kuva: Elli, Ponitytön pilvilinnat |
...ja ehkä vähän myös Torreksesta! Peetulla ainakin. Sunnuntaina ratsastimme hämärtyvässä talvi-illassa samaan aikaan. Suomenponilla takana oli kevyempi jakso, jonka aikana ei ratsastettu yhtään. Kävelytykset ja maastakäsittelyt ehkä mahdollistivat myös valtavan hösellyspurkauksen, mutta sen viimeisteli palava ihastus ja kiinnostus uutta hevoskaveria kohtaan.
Hyvää harjoitusta kuitenkin lapselle. Tyydyimme tekemään vain rennon hölkän kunnon palailujakson saavuttamiseksi. Kuten jo sanottu, Peetu oli aika häslä ja epätasainen. Kyllä sieltä saatiin aikaiseksi useampi ihan ok pätkä, mutta enemmän tämä jäi nyt kaverin liikkeiden kyttäämiseen ja ihmettelyyn.
 |
| Kuva: Elli, Ponitytön pilvilinnat |
 |
| Kuva: Elli, Ponitytön pilvilinnat |
 |
| Kuva: Elli, Ponitytön pilvilinnat |
 |
| Kuva: Elli, Ponitytön pilvilinnat |
 |
| Kuva: Elli, Ponitytön pilvilinnat |
Seuraavana päivänä ratsastin uudelleen ja Peetu oli jo huomattavasti parempi. Alkuun olin kyllä jo heittämässä hanskoja tiskiin, kun hevonen kohelsi ihan älyttömästi. Se kyttäsi ja kuikuili ihan kaikkea. Mörkökulma nyt vielä meni, mutta siinä vaiheessa kun hevonen säikkyi joka askeleella omia kavionjälkiään lumessa, alkoi jo pieni turhautuminen iskeä. Onneksi pönttöily meni ohi ja päästiin jatkamaan työskentelyä.
Laukoissa Peetu oli ensimmäisen kierroksen tosi menossa. Jäin itse käsijarru päälle, joten hevonenkin muuttui jopa aavistuksen vahvaksi. Oma moka, jonka onneksi sain korjattua ihan vain aloittamalla oikeasti kunnon ratsastuksen. Kun ryhdistäydyin itse selässä, Peetu muuttui ihan silmänräpäyksessä tosi hyväksi! Kevyt, rento ja etenevä - hieno poika!
Tämän oivalluksen (kappas, hevonen toimii, kun itse ratsastaa) jälkeen Peetu oli koko lopputunnin tosi hyvä. Päästiin nyt ensimmäistä kertaa oikeasti jo vähän työstämään laukkaa ja se tuntui tosi kivalta.
Hyvä pohja oli vielä hyödynnettävä, joten otimme muutamat pomput parille kavaletille. Peetu meni tosi hyvin vaikka oli innokas. Se hyppäsi valtavia loikkia korvat hörössä, mutta voiko toista moittia, sillä onhan estetouhut kuitenkin ihan parasta. Odotan niin innolla, että päästään jossain vaiheessa oikeasti hyppäämään!
Olen ratsastanut nyt myös Disalla muutaman kerran. Viitisen päivää sitten kävimme islanninponin kanssa pellolla sekoilemassa ensimmäisten pakkaspäivien kunniaksi. Kenttä kun oli tuolloin turhan kova ja koppurainen käyntiä vauhdikkaampaa menoa ajatellen. Aukealla pellolla tietty vauhtia piisasi, mutta koetimme alkuverkkailla rauhassa pienen tuuppailutuokion innoittamana. Loppuun napattiin reippaat laukkapätkät, joiden aikana ponin töppösetkin pääsivät haluamaansa tahtiin. Innosta pinkeä poni!
Miten teidän hevoset ovat reagoineet pakkasiin?
Onni on poni josta tulee vaan parempi ja parempi kun pakkaset iskee <3
VastaaPoistaOispa semmone.. :D
PoistaIhania kuvia :3 Ratsastuskoulussa maneesikauden alettua on hepat keränneet pikkuisen enemmän virtaa, mutta se on vaan hyvä - virkeät hepat on aika jees, kunhan ne saa keskittymään :D
VastaaPoistaKiitos! No jep, se on kiva etenkin jos on joku vähän normaalisti tahmatassuisempi tapaus. :)
Poista