tiistai 18. heinäkuuta 2017

Ratsastelusta jälleen ratsastukseksi

Huh! Se fiilis, kun oikeasti lihakset ovat kipeinä torstaisen tehotunnin seurauksena. En ole ratsastanut ikuisuuksiin "kunnolla", jatkuvasti vain puksutellut itsenäisesti ja kevyesti omia poneja läpi ja edennyt Peetun sisäänratsastuksessa helppojen juttujen kautta. Tähän havahduttuani päätin varata oitis yksityistunnin laadukkaasta ratsastuskoulusta, jossa viime syksyn ja talven ratsastin omien hevosten saikkuillessa. 

Halusin kuitenkin tietyn opettajan tunnille ja sen puoleen tuli pientä säätöä suunnitelmiin. Lopulta homma päätyi siihen, että kyseinen opettaja tokaisi, että tahtoisinko tulla ratsastamaan hänen hevosellaan toiselle tallille. Hevosella, jolla kilpaillaan tällä hetkellä kansainvälisellä tasolla kenttäratsastuksessa. Kyllä kiitos, eipä tarvinnut tuota vastausta kauaa miettiä!

Valitettavasti tilanne on kuitenkin se, että kuvamateriaalia minulla ei ole. Harvemmin kirjoitan mistään mitään ilman ajankohtaisia kuvia, mutta tämän tunnin havainnot tulen mielellään jakamaan tänne, vaikka sitten vain itseni vuoksi.

Kuvituskuvina Suvin ottamia kuvia alkukesältä.



Täytyy myöntää, että en ole varmaan koskaan jännittänyt noin paljoa ratsastamaan menemistä. Oikeasti todella laadukas ja iso hevonen alla, joten suorituspaineetkin ehtivät kasvamaan sen mukaisiksi. Onneksi heti selkään istuttua jännitys laantui ja pääsinkin nauttimaan täysillä upeasta ratsusta ja hyvästä yksityisopetuksesta meitä varten varatussa maneesissa.

Hevosesta ei nyt sen enempää, vaan keskitytään enemmän tämän postauksen myötä omaan ratsastukseeni. Päivän ratsusta voin sanoa kuitenkin sen, että VAU, se oli ihan mielettömän upea! 😍

Vähän vähemmän upea ja karvainen ponini ;)
Verryttelin hevosen huolellisesti kaikissa askellajeissa. Heti alkuun otin puheeksi oman vinouteni vasemmassa kierroksessa ja jo täälläkin mainitut käsiongelmat. Kropan vinoutta lähdimme korjaamaan lähinnä mielikuvalla, jossa kurkistan oikean olkapään yli taakse. Se pyöräyttää ylävartaloni suoraksi, jonka jälkeen minun kuuluisi säilyttää tämä asento myös oman pään ollessa normaalisti menosuuntaan.

Kun istuin oikeasti suorassa, tuntui selkään, että istuisin aivan kallellaan ulospäin. Ihan hullua, mutta täytyy nyt vain alkaa hakemaan tätä jokaisella ratsastuskerralla! Ehkäpä se ruoto siitä joskus oikenee.

Kädet pääsivät taas syyniin peilien kautta, josta tarkistin aina niiden olevan samoissa kohdissa ja nyrkkien varmasti pystyssä. Maneesin peilit olivat muuten myös loistava apukeino niin oman, kuin myös hevosen suoruuden tarkasteluun. Kun unohdin ratsastaa riittävästi ja toisinaan jopa hieman "yli" ulkoavuilla, valui hevonenkin vinoksi ja asettui sisään. Tämän sain parhaiten korjattua ensin katsomalla peilistä vinouden suuruden, jonka jälkeen oli helppo suoristaa ratsu sekä koko ratsastaja jälleen tikkusuoraksi hyvään linjaan.



Peilit olivat loistava apukeino päivän varsinaisessa ensimmäisessä tehtävässä, eli pohkeenväistössä. Pitäisi alkaa varmaan investoimaan omia ulkopeilejä varten, sillä niistä olisi ihan mieletön hyöty myös itsenäisiä treenejä ajatellen!

Aloitimme ensin tekemällä useammat käyntiväistöt. Käänsin keskihalkaisijan jälkeen hevosen, suoristin sen ja otin kiintopisteen pitkältä sivulta. Pistettä kohden lähdimme tekemään loivaa väistöä, joka osoittautui siinä mielessä hankalaksi, että tein aivan liikaa. Viimeeksi olen ratsastanut hevosia, jotka tarvitsevat paljon apua väistöihin. Tälle hevoselle olisi riittänyt vain katse sivulle ja aavistuksen johtavaa ohjaa sekä herkkiä pohjeapuja, sillä se oli niin osaava ja taitava ennestään. Kun tein liikaa, väistöt lähtivät turhan jyrkiksi ja sivuttaisiksi. Pienellä fiksauksella ja aina välissä muutaman askeleen suoristuksella sain aikaiseksi ihan hyviäkin pätkiä, joissa samalla edettiin riittävästi, mutta myös jalat liikkuivat puhtaasti ristiaskelin.

Jatkoimme väistöjä laukassa, jossa tietenkään jyrkkyys ei ollut enää niin suuressa ongelmassa ja väistöt onnistuivat ihan hyvin. Tällä kertaa enemmän huomautuksia tuli käännöksistä, jossa olisi pitänyt pitää hevonen jatkuvasti suorana ja takajalkojen päällä. Tämänkin sain korjattua muistamalla ulko-ohjan olemassaolon, ratsastamalla rohkeammin ulkopohkeella ja unohtamalla hetkeksi kokonaan sisäpuolen ohjineen.


Väistöihin yhdistimme suunnanmuutosten kautta laukanvaihdot, jotka sujuivat hyvin. Pientä ongelmaa tuli vasta, kun saimmekin tehtäväksi tehdä vaihdon halkaisijalla kahden raviaskeleen kautta. Ensinnäkin hevonen lähti mielellään keskilaukkaa kohden heti radan leikkaavalle suoralle käännettyäni (toki ratsastajan virheistä johtuen, ei pitäisi päästää laukkaa leviämään) ja olisi edelleen tarjonnut puhtaita laukanvaihtoja ilman mitään ylimääräisiä raviaskelia.

Homma kuitenkin sujui, kun muistin myös siellä keskellä kenttää, kuinka hevonen siirretään raviin. Vitsi se on vaan niin hieno ja rehellinen ratsu, aina kun itse tein oikein, teki sekin juuri niin kuin kuuluu. Ihanteellinen tilanne, että ratsu opettaa ratsastajaa. Voisiko joku ostaa myös minulle tällaisen kultakimpaleen?


Onnistuneiden pätkien jälkeen saimme pienen huilitauon. Päivä oli kuuma ja maneesi varsinainen sauna, sekä tehotreenin seurauksena olimme aivan hiessä. Tuntia oli jäljellä kuitenkin vielä vajaa puolet, joten seuraavaksi lähdimme tekemään siirtymätreeniä, kokoamisia sekä lisäyksiä istuntaa tarkkaillen. Sain heittää jalustimet kaulalle ristiin ja suuntasimme peilipäätyyn ympyrälle.

Päädyssä työskentelimme ensin käynnin ja ravin parissa. Lähinnä painotimme etenkin ravi-käynti-siirtymiä istunnan avulla, jotka onnistuivatkin todella hyvin. Aikaiseksi saatiin pehmeitä ja tasaisia siirtymiä, jotka eivät kuulemma töksähtäneet yhtään. Tehtävään lisättiin ravissa kokoamista ja pieniä pätkiä keskiravia, joten viimeistään siinä vatsalihakset alkoivat olemaan kunnon maitohapoilla.

Kokoamista ja lisäämistä jatkoimme vielä laukan parissa, jossa ratsastettiin spiraalia opettajan ympärillä. Keskilaukkaa ulkona ja sisälle lähentyessä todella pientä ja koottua askellusta minivoltilla. Tässä sain ohjeeksi huolehtia jälleen sen, että hevonen ei kaadu liiaksi sisään. Kun ratsastin ulkopuolen hyvin, oli meillä tosi kiva ja tasapainoinen, hitaasti pientä ympyrää laukkaava ratsu ja ennen kaikkea suora ratsukko.

Sain vielä neuvoja siihen, että voin rohkeammin siirtää käsiä omille puolilleen ja tarvittaessa levittää niitä lisää. Tämä tuntui sille, kun olisin ratsastanut kädet aivan levällään (todellisuudessa siis en), mutta ei auta nyt muu kuin alkaa hakemaan samanlaista tuntumaa lisää.


Tunnilla koin vielä yhden ahaa-elämyksen, jonka myötä varmasti löytyy jälleen uusia ulottuvuuksia ratsastuksen suhteen. Niinkin yksinkertainen asia, kun keski- ja yläkropan työskentely. Heti kun pääsin jyvälle myös niiden hyödyntämisestä ja otin koko vartalon töihin mukaan, muuttui koko ratsukon ulkonäkö ja hevosen ratsastettavuus täysin. Tässäpä nyt taas hetkeksi aikaa mietittävää ja purettavaa omaan treeniin!

Pieni tiivistelmä tunnin huomioista itseäni ja omaa ratsastusta ajatellen, toivottavasti myös joku muu nappaa itselleen uusia vinkkejä ratsastukseen:


  • Pidä hevonen suorana ja ratsasta reilummin ulko-ohjalla. Muista tämä myös käännöksissä ja ympyrällä liikkuessa.
  • Vasemmassa kierroksessa käännä oikeaa olkapäätä taakse ja kurkkaa vaikka tarvittaessa sen yli. Hae fiilistä, jossa istut näin vinossa -> todellisuudessa olet juuri suoristunut koko vartalostasi.
  • Älä unohda käsiä! Pidä nyrkit pystyssä ja ranteet suorina. Kädet omilla paikoillaan, uskalla jopa levittää niitä enemmän. Selkään tuntuu jälleen, että ratsastat aivan kädet levällään, vaikka todellisuudessa ne asettuvat oikeille paikoilleen ja luovat vakaamman tuntuman.
  • Ratsasta pohkeenväistö katseella ja hyödynnä kiintopisteitä.
  • Pidä koko vartalo työssä mukana: huomioi myös keski- ja ylävartalon tärkeys. Kun aloit työskentelemään riittävästi myös niiden avulla, parani hevonen heti kertaheitolla ja muodostitte yhtenäisemmän ratsukon.

Kun edustavat kuvat loppuvat kesken, täytyy alkaa
julkaisemaan niitä epäedustavia :D
Mitkä ovat olleet teidän viimeisimmät ahaa-elämykset ratsastuksen parissa?

12 kommenttia:

  1. Peilit ois kyllä poikaa meillekin! Siitä on aika monta vuotta, kun olen nähnyt itseni peilistä ratsastaessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On muuten oikeasti niin suuri hyöty! Harvemmin sitä tulee kotona ajatelleeksi, mutta sitten kun lähtee maneesille niin kappas onkin kiva kun itse näkee suoraan mille meno näyttää ja virheitä voi jo ratsastuksen aikana korjata. Pakko saada.. :D

      Poista
  2. Hyvin kirjoitettu postaus! Mun viimesin ahaa-elämys oli viime viikolla, kun vihdoin tajusin oikeasti, että miten mun pitää myödätä esteillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Super, treeni-iloa esteisiin! :)

      Poista
  3. Ihanaa, että pääsit niin hienon hevosen selkään! Olisi upeaa päästä itsekin joskus ratsastaamaan todella hienolla hevosella. Eilen kyllä tuli käytyä Rauhiksella ratsastamassa tuntipollella, vaikkei se ihan vertoja vedäkään yksityiselle ahkerasti treenatulle hevoselle sain silti paljon ahaa elämyksiä myös Hugoakin ajatellen!

    Oi, saisipa meidänkin ulkokentälle peilit. Niistä olisi suuri hyöty juuri omiin treenauksiin ja voisi katsoa vähän miten se hevonenkin menee eikä turvautua vain varjoihin :D

    Harmi, kun et saanut tunnista kuvia tai videota. Olisi ollut nimittäin hienoa nähdä minkälainen kaveri oikein onkaan kyseessä! Mutta todella kiva, että kirjoitit silti tunnista ja uskon, että tästä jäi omaan pääkoppaankin pieniä vinkkejä ratsastukseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi vähänkö kiva! Tästä varmaan tuleekin postausta? Kuulostaa tosi mielenkiintoiselle!

      Peilit ois kyllä tosi jees. Haha, minäkin koitan aina aurinkoisella säällä tihrustaa varjosta varsinkin omaa istuntaa.. :D

      No jep! Mutta katsotaan jos joku toinen kerta tulee tuonne uudestaan mentyä niin sitten ehdottomasti kuvaaja matkaan. Mukava kuulla! :)

      Poista
    2. Tulee ehdottomasti, kun tästä kotiin pääsen ja saan yhden postauksen alta pois!

      Eikä olen vähän luullut, että taidan olla yksin varjojeni kanssa :D Niistä kyllä joskus näkee aika hyvin miten menee! Mutta kyllä peilit olisivat vain paaaljon kivemmat.

      Toivottavasti pääset uudestaan upeuksella ratsastamaan ja sieltä kuvia saat :)

      Poista
    3. Jes!

      Haha, niimpä! :D Ja joo, toivotaan!

      Poista
  4. Varmasti oli upea kokemus! Olisi kyllä upeaa päästä hienon hevosen selkään ja vieläpä ihan yksityistunnille, vau! Ja nuo kuvat ovat kyllä niin ihania, myös tuo viimeinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä! Hah, viimeinen on aika tyylikäs :D

      Poista
  5. Millä tallilla kävit ratsastamassa?

    VastaaPoista