sunnuntai 20. elokuuta 2017

Vauhdikkaat kisat

Valitettavasti kamalan aikapulan vuoksi videopostauksen korjaaminen kestää mahdollisesti vielä ensi viikkoon, mutta koska postauksia täytyy saada julkaistua reippaaseen tahtiin (mm. rästissä edelleen kesäkuulta juttuja sekä muuta mukavaa), joten mennään nyt itse kisapäivään ja palaillaan myöhemmin videon pariin.


30. heinäkuuta valkeni paahtavan aurinkoisena päivänä. Hyvä niin, mutta miinuksena tietenkin kenttä kerkesi kuivua läpikotaisin ja sen seurauksena pöllysi ärsyttävästi. Onneksi niitä on pahempiakin hiekkamyrskyjä nähty ihan isommissakin skaboissa, joten sen puoleen moinen oli vielä ihan siedettävää.

Toiseksi ongelmaksi ehtivät muodostua naapurin lehmät, jotka laidunsivat tuohon aikaan meidän pelloilla. Vaihtoehto ykkönen oli maastoradan seassa tai kakkonen kentän vieressä. Jälkimmäinen kuulostaa pienemmälle pahalle, joten lukitsimme sen.

Ensimmäisten hevosten saavuttua vieraat ratsut olivat kuitenkin aivan järkyttyneitä moisista kelloja kaulassaan kilisyttävistä sarvipäistä. Onneksi meillä on joustavat naapurit, joten elikot saatiin  lopulta vihelleltyä rantaniitylle pois näköpiiristä. Näin ollen kilpailut saatiin vihdoin aloitettua, vaikkakin alkuperäiseltä suunnitelmaltaan klo 18.00 starttaava ensimmäinen luokka venyi lähemmäs puolta seitsemää.


Itsehän sain siis viettää iltaa tuomaripöydän takana Venla sihteerinäni. Ihanan avuliaat Roosa ja Sonja olivat liputtamassa sekä tarpeen tullen myös nostelemassa puomeja suoritusten jälkeen. Kiitos mielettömästi kaikille avustaneille sekä tietenkin Venlalle valtavasta järjestysavusta! Yhdessä sitä ryömittiin mutaojissa ja kaivettiin maastoradan reittejä auki. Kamala vaiva, mutta järjettömän hieno ja hyvä rata saatiin aikaiseksi.

Kokonaisuudessaan päivä oli jälleen todella onnistunut. Vauhtia ja useampia selästä suistumisiakin sattui, mutta jokainen ratsastaja teki onnistuneita suorituksia omalla tasollaan.



Lähtöjä meillä oli muutaman peruutuksen vuoksi vain päälle parisenkymmentä lyhyen ilmoittautumisajan vuoksi. Näin puskatallin kisoiksi ja mikkeliskaalalla se on kuitenkin ihan ok tulos. Erittäin positiivisesti sai yllättyä pelkkien katsojien määrästä, sillä ilmeisen moni saapui paikalle ihmettelemään, vaikkei tuttuja edes hyppäämässä olisi ollutkaan. Tosi kiva juttu, ehkäpä loistava kesäsää ja hurja maastorata houkuttelivat porukkaa paikalle!

Anni muuten hyppäsi nappiradan Disan kanssa ja sijoittuikin ponilla luokkansa toiseksi. Menestystä tuli myös oman hevosen kanssa, kun Anni ja Torres nappasivat 60cm kakkossijan ja maastoesteluokan voittopokaalin sinivalkoisen ruusukkeen kera.





Nyt saatte valtavan kuvavyöryn Suvin ottamista kuvista, mutta nää on vaihteeksi taas niiin hyviä! Kaikki vesileimalliset kuvat ovat siis Suvi Niemisen ottamia ja kuvasivut löytyvät osoitteesta suvin.kuvat.fi. Tietenkään facebook-sivuja Hevoskuvagalleria Suvin.net ja instagramia @suvinnet unohtamatta!

















Ja niin se maastoesteluokka, joka sujui hienosti kaikkien kolmen (hurja määrä) osallistuneen ratsukon toimesta! Harmi vaan valokuvaaja joutui 80cm:n jälkeen poistumaan, joten tämän vuoksi materiaalia ei ole kuin yhdeltä esteeltä Venlan ottamana. Tarkoituksena olisi kuitenkin ennen ensimmäisiä pakkasia päästä vielä itsekin hyppäämään kyseiselle lenkille, joten tulette näkemään radan vielä koko komeudessaan.

Rata kulkee kuitenkin seuraavanlaisesti: startin jälkeen pitkä nurmikuja sisältää heinäpaalipystyn, tikasesteen ja puupystyn. Nurtsilta kaarretaan metsään ja laskeudutaan ojan pengertä alas. Hiekalla täytetty pohja mahdollistaa virtaavan veden ylittämisen, jonka jälkeen noustaan vielä ylös voimakkaalla hypyllä tukkia apuna käyttäen. 

Vesiesteeltä tullaan metsäaukealle, jossa ratsukko ylittää pienemmistä tukeista kasatun puuläjän. Tämän jälkeen matka jatkuu peltoa pitkin puunrunko-, pensas- ja tynnyriesteiden yli. Niiltä käännytään hetkeksi hiekkatielle, josta jatketaan jälleen matkaa nurmipohjaiselle metsätielle. Siellä hypätään heinäseipäistä kasattu trippeli ja lähdetään baanaamaan ylös vanhaa kylätien pohjaa. 

Radan viimeinen este on vanhalla kylätiellä sijaitseva lavaeste, jonka jälkeen ratsukko kaartaa pellolle ja kirittää vielä viimeiset sadat metrit maaliin saapuen samalla tallipihaan.

Postauksen loput kuvat: Venla 
Kyllä jäi taas niin kiva fiilis, että eiköhän sitä pian aleta jo seuraavia suunnittelemaan. Jospa sitten tällä kertaa paljon toivotun kouluratsastuksen parissa? Ensin mun täytyy kuitenkin saada keväältä rästiin jättämäni matikan kolmoskurssin koe läpi, jonka jälkeen kisapläänit pääsevät jälleen hioutumaan!

Saimme jälleen kerran mielettömän kivaa palautetta kisaajilta ja huoltojoukoilta. Kuulemma pohja on loistava, puitteet hyvät, fiilis mukavaa ja järjestelyt pelaa. Näillä kommenteilla todellakin jaksaa taas uudelleen!

9 kommenttia:

  1. Niin siistiä kun teillä on nyt toi oma maastariratakin! Mutta vaikutti kyllä tosi mukavilta kisoilta, on teillä kyllä hyvät puitteet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, en jaksa oottaa että ehdin itekkin hyppäämään sinne! :) Saa kyllä kans olla tyytyväinen, harvalla kuitenkaan omalla tallilla on näinkään hyvää kenttää jne.

      Poista
    2. Niin tyytyväinen ja ennen kaikkea kiitollinen! :D

      Poista
  2. Oli huippua! <3 Eiköhän laiteta koulukisojen suunnittelut tulille? Kunhan jätät sen mappi kolmosen taakses :D

    VastaaPoista
  3. Vau, upeat kisat olette saaneet aikaiseksi, pointsit ja kaikki maailman propsit teille tästä! :) Pienissä kisoissa on minun mielestäni omanlaistaan suuren maailman tuntua- ja onhan se kiva, kun kaikki suurinpiirtein kannustaa kaikkia ja fiilis on muutenkin katossaan! :)

    Upeita kuvia nämä, kyllä tuli ihan ikävä kesää, kun täällä on jo kääntynyt +10 asteen paikkeille säätilat ja aamuisin on niin sakea sumu, ettei nenäänsäkään näe. Syksy on kuitenkin omalla tavallaan hienoa aikaa, joten innolla odotan myös sen tuomia haasteita- ihanaa syksyä myös teidän poppoolle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Jep, jotenkin tosi kiva huomata kun kaikkialla mukava yhteishenki ja iloinen fiilis! :)

      Äh, syksy kyllä tuli tosi nopeasti! Mutta tosi nättiä kunhan tulee ruska.

      Samoin loistavaa syksyä myös sinne ja opiskelun iloa! ;)

      Poista
  4. Kyllä harmitti, kun en ehtinytkään katsomaan tediän hienoja kisoja! Kuulostaa kyllä ihan älyttömän hienolle tuo teidän maastorata, siellä kelpaa heppojen kanssa mennä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh, no seuraavalla kerralla sitten! :) Siitä tuli kyllä tosi hyvä!

      Poista