sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Vuosi 2017


Tammikuun aikana pääsimme nauttimaan ihanista pakkasista. Huuruava ilma, kimmeltävät lumikiteet ja alaa kultaiseksi värjäävä aurinko olivat omiaan ihanien talvikuvien napsimiseen. Kaisa kävikin kuvaamassa aaseja hyvällä menestyksellä. Toki jokaisessa kuvaussessiossa omat haasteensa toivat kiinnostuneet, lähes linssiin liimautuvat turvat ja sitä ihmeteltiinkin myös postauksessa "Miksi meidän hevosten kuvaaminen ei onnistu?".

Pakkanen loi myös oivat pohjat pellolla puksutteluun. Ratsastettua tuli kevyesti Disalla ja myös muutamia kertoja Samballa. Tammikuussa revitettiin myös talven ensimmäiset jäälaukat islanninhevosten kanssa.

Peetun kanssa touhuilu eteni hyvällä vauhdilla. Hankimme ensimmäisen oman satulan ja loppukuusta käväisin nopeasti istuskelemassa vauvan selässä ja vähän ihmettelemässä maailmaa suomenponin korvien välistä. Ohjasajotreenit tuntuivat luistavan erityisen hyvin.

Kokosin tammikuusta oman koosteensa





Helmikuussa päästiin etenemään lisää Peetun ratsastusjutuissa ja pyysimme siltä ensimmäistä kertaa liikettä ratsastajan ollessa selässä. Kaikki sujui juuri niin mainiosti, kun toivoa saattoi. Muutamat onnistuneet toistot alle ja sen jälkeen pikkupoju pääsikin jo pienelle lomalle, sillä tämän hevosen kanssa tietty jaksottaminen ja riittävät lomat ovat olleet aina kaiken a ja o. Muutenkin olen sitä mieltä, että nuoren hevosen sisäänratsastuksessa ratkaisevaa ei ole toistojen määrä, vaan onnistuneiden kokemuksien luominen.

Ratsastamaankin pääsin kunnolla. Kävin pitkästä aikaa Rouhialassa estetunnilla ja sain ratsuksi vasta sinne muuttaneen yksityishevosen. Likums oli todella ihana tuttavuus, aavistuksen Sambamainen herkkis, mutta ei onneksi aivan yhtä ylikuumeneva höyrypää. Todella ihana hevonen, joka jäi pitkäksi aikaa kummittelemaan takaraivoon!

Lomalla pääsi muutenkin fiilistelemään kaikkea kivaa: upeita talvikelejä, estevalmennusta silloisella vuokraponillani, treeneihin palailuja Peetun kanssa ja hurjan hauskaa hiihtoratsastusta.

Tutustuin myös Suviin (www.suvin.kuvat.fi) ensimmäisten kuvausten merkeissä ja napsittiin aivan täydellisiä talvikuvia vähän jokaisesta: villi-Disasta, Peetusta, Sambasta ja vielä toiseen kertaan Sambasta.

Playsson.net haki uuteen Junnutiimiin jäseniä ja mut valittiin neljän muun nuoren bloggaajan kanssa porukkaan mukaan. Tein omaan blogiini myös helmikuusta koosteen.









Maaliskuussa otimme Peetun kanssa ensimmäiset ravipätkät ratsastajan kanssa. Ensin  talutuksessa, jossa totuteltiin vain pätkät suuntaansa siihen, että ihminen selässä voi ravata. Seuraavalla kerralla opeteltiin liinassa apuja ja kolmannella mentiin jo kokonaan itse. Sen jälkeen jäätiin taas pienelle ajatuslomalle, koska mekin lähdimme koko perheen kanssa viettämään lomaa Espanjaan ja hevoset jäivät lomittajien huomaan.

Ennen ulkomaille lähtöä ehdin kuitenkin ratsastelemaan Saralla ja testaamaan Disan kanssa maastossa uutta GoPro-kameraa. Kävin myös Helsinki Horse Fairissa lähinnä edustamassa Junnutiimiä ja shoppailemassa muutamia tarpeellisia pikkujuttuja hevosille.

Kirjoitin myös melko luetuksi nousseen kuulumispostauksen aaseista. Ehdimme vielä hiihtoratsastamaan viimeiset kerrat tuolle talvelle ja nauttimaan järven jäällä puksuttelusta.



Huhtikuussa palasin parin viikon lomalta takaisin Suomeen. Aikaeron ja parin tunnin yöunien sekoittamilla aivoilla lähdin heti seuraavana päivänä Tampereen hevosmessuille myöskin Junnutiimin hommiin. Päivä menikin kätevästi juttuja tehdessä ja livehaastiksia kuvatessa.

Kotona arki lähti taas rullaamaan hevosten parissa. Peetun riiviöpuoli oli päässyt hetkeksi valloilleen meidän reissun aikana, mutta onneksi poni palautui heti takaisin maanpinnalle eikä ongelmia tullut käyttäytymisen suhteen. Jatkoimme myös hieman ratsastusjuttuja kentän hiljalleen sulaessa.

Poneista itse kukin tuntui saavan virtaa lähestyvästä kesästä ja yleinen kevätvillitys levisi myös meidän tallin asukkaiden pariin. Otimme vuoden ensimmäiset teemakuvat Disan kanssa. Aasit pääsivät riekkumaan vapaana pellolle ja rakastuivat hommaan niin paljon, että karkailivat sinne jatkuvasti seuraavat pari päivää. 

Disalla lähti käyntiin kunnonkohotusprojekti talven saikkujen jälkeen, joten aloin ratsastamaan sitä taas hieman enemmän pikkusiskon ohella. Pitkä satulattomuusputki loppui uuden penkin löytyessä, kenttä suli käyttökelvolliseksi ja pääsin läpiratsastamaan islantilaista paremmin. Kunnon huomioon ottaen alkoi löytymään jo kivoja pätkiä sileällä liikkuessa.

Kevät tuntui luistavan hyvin ja Samban jalka oli loistavassa kunnossa. Sitten tulikin kengitys ja kaikki meni taas yhdeksi helvetiksi sen suhteen. Kipulääkkeillä vapun yli ja seuraavaan kuukauteen raskain mielin jälleen lopettamispäätöstä pähkäillen.








Säikähdyksellä selvittiin eikä tulehdusreaktio päässyt etenemään sen pahemmaksi. Eläinlääkäripäivänä piikitimme kavionivelen saaden vielä yhden kuurin metacamia. Lisäksi madotin Peetun varmuuden vuoksi.

Peetun kanssa edettiin paljon ja koko kuukausi oli täynnä kaikkea kivaa uutta touhua. Peetu pääsi irtohyppäämään, maastoilemaan ja vielä laukkaamaan kentällä ensimmäistä kertaa ratsastajan kanssa. Jälleen kaikki sujui hienosti! Loppukuusta otimme ensimmäiset hypyt selästä käsin, kävimme ekaa kertaa pellolla ratsain ja ehdimme saamaan alle vielä toisenkin hyppykerran ennen pitkää kesälomaa. Pitkäkestoisen suostuttelun jälkeen kävimme myös kastelemassa ponin koipia järvessä, mutta operaatio oli sen verran työmaa, että se sai jäädä hautumaan aina seuraavaan kesään saakka.

Luonnon vihertyessä päästiin myös totuttelemaan pikkuhiljaa tuoreeseen heinään ja valmistelemaan hevosia tulevaa laidunkautta varten.

Samba hommasi vaihteeksi itselleen saikkua, tällä kertaa silmän haavasta, jota varten soitettiin päivystävä eläinlääkäri paikalle. Loppupeleissä jälleen metacamia, silmätippoja, atropiinia ja penisilliiniä piikillä lihakseen. Kunnon lääkearsenaali taas kasassa ja kirsikkana kakun päälle oli tietenkin tuo poniin neulalla ruiskutettava antibiootti. Ei ihan mun lempipuuhaa, mutta pakkohan se oli taas tehdä...

Listasin blogiin myös visuaalisesti panostetun summer bucket listin, joka nousi melko suosituksi postaukseksi.



Loma ja sateet alkoivat! Pari ensimmäistä kesälomapäivää satoi kaatamalla, mutta sen jälkeen sääkin taisi onneksi kaunistua. Koko kesäkuu oli täynnä ihania kuvauksia: voikukkameressä seppele päässä, hauskojen hahtuvapallojen keskellä poseerausta, kultaisia auringonlaskuräpsyjä, mekkokuvia kera Samban sekä Disan ja ihan mielettömän ihania satukuvia Suvin kuvaamana.

Hevoset pääsivät laitumelle, joten päivittelin rentsuja lomakuulumisia sekä narkkariponin silmätilannetta. Peetu laitettiin ensimmäistä kertaa kenkään. Kävin myös lainaheppailemassa Raisulla ja Torreksella.

Kesäkuun kivoimmista jutuista oli myös Venlan ja mun oma ponileiri, jolloin Laulu muutti meille muutamaksi päiväksi. Postaukset jäivät kokonaan tekemättä, mutta siitä huolimatta meillä oli kuitenkin tosi hauskaa! Käytiin yömaastossa, uitiin hevosten kanssa, maastoiltiin ja vähän treenailtiin myös kentällä puomien parissa. Ensi kesänä ehdottomasti uudelleen!





Heinäkuu oli lähinnä täynnä omien kisojen valmistelua ja maastoesteradan rakentamista (huhhuh mikä työmaa, kun lähdettiin vesiestettäkin väsäämään). Ehdin kuitenkin käyttää Disan minimaastoesteillä ja muutenkin ratsastaa ponia jonkun verran. Kotipuksuttelun vastapainoksi kävin pitkästä aikaa yksityistunnilla opettajani upealla kenttähevosella. Töhin joutui todellakin, mutta tykkäsin hevosesta ja koko oivalluksia täynnä olevasta koulutunnista kovasti!

Rentoutumaan päästiin tallipiknikin muodossa ja hevosten kanssa käytiin ahkerasti uimassa. Loppukuusta meidän kentällä hypättiin jälleen harjoitusestekisat kaikkine maastoesteluokkineen. Disa sijoittui hienosti toiseksi lainakuskin kanssa ja itse pyörin päivän tuomarin hommissa. Erittäin onnistunut ja upea kokemus jälleen takana!

Satulansovittajan kanssa topattiin Disan penkki täydelliseksi ja lähdettiin mallailemaan Peetun selkään sopivia yksilöitä. Lupaavimmaksi vaihtoehdoksi valikoitui joko Wintec Wide tai Albion Legend, joista jälkimmäinen toki kiinnosti ratsastajaa huomattavasti enemmän.



Elokuussa oli aasileirin vuoro. Talli täyttyi pitkäkorvista ja päivien aikana päästiin harjoittelemaan mm. agilitya ja maastakäsittelyä. Elokuussa jostain syystä ajankohtaiset postaukset jäivät välistä, enkä ole vieläkään kirjoittanut kaikkia aasipostauksia tai juttua Peetun ensimmäisestä reissusta. Tämän vuoksi pikakertaus menneeseen:

Aasileirillä Daisy ja Lucia toimivat leiriläisten käytössä, mutta lauantain aasipäivässä pääsin esittämään pientä harmaata itse ja samalla osallistumaan näihin leikkimielisiin kisoihin. Varmaan täytyy vaihtaa laji esteratsastuksesta aaseihin! ;) Olimme Lucian kanssa agilityssä 2. sijalla, maastakäsittelyssä 2. sijalla ja mätsäriluokassa kakkospalkinnolla sekä Paras esittäjä -erikoispalkinnolla palkittuja. Daisy puolestaan sai mätsäreistä ykköspalkinnon, Pisimmät korvat -erikoispalkinnon ja oli lopulta BIS2.

Peetu puolestaan pääsi reissaamaan ja matkusti hurjan hienosti isolla hevosrekalla reserviläisten tapahtumaan edustamaan. Erittäin onnistunut kokemus etenkin hevoselle! Tulipa todettua, että Peetua ei haittaa ympärillä möyrivät Pasit tai suuremmatkaan väkijoukot. Tästä päivästä tahtoisin kyllä julkaista vielä postauksen, joten voi olla, että jossain välissä pääsette lukemaan meidän sotahevosesta vielä hieman lisää.



Syyskuussa purin summer bucket listin ja vedin samalla kesän pakettiin. Hevosrintamalla etenkin Peetun kanssa syksy tarkoitti takaisin töihin palailua. Kesällä se oli saanut itsensä aika järkyttävään kuntoon, joten teholaihdutus ja kunnon nostaminen aloitettiin melko rauhallisesti. Saimme onneksi vihdoin uuden satulan (Albion Legend) ja pääsimme jatkamaan myös ratsastuksen parissa.

Sänkkäriralleista pääsin nauttimaan Laulun kanssa. Ratsastin muutenkin tavallista enemmän vierailla hevosilla ja useilla nuorilla tuttavuuksilla. Suvin kanssa pidimme jälleen kuvauspäivän ja tuloksena oli ihania ruskakuvia Peetun sekä Saran kanssa.



Lokakuussa Peetu oli mielettömän hyvä ratsastaa jokaisella treenikerralla! Tein pienen katsauksen kehitykseen, sillä nyt olin touhunnut vauvahevosen kanssa melko tarkalleen vuoden ajan.

Lähdin Playsson.netin porukan mukana Pauliinan ja Olgan kanssa huippureissulle Tallinna International Horse Show'hun ja vierailin myös tuttuun tapaan HIHS:ssä. Shoppailu ehkä lähti hieman lapasesta, mutta tulipahan tehtyä kivoja löytöjä molemmilta matkoilta!

Lokakuu oli myös siitä kiva kuukausi, että Torres muutti meille tallipaikalle. Kaikki omat ponit liikkuivat kivasti, vaikka jokainen tuntuikin ottavan vähän ylimääräisiä kierroksia pakkaspäivistä ja saapuneesta ensilumesta.

Hammaslääkäripäivässä todettiin kaikkien hevosten suut ja purukalustot priimakuntoisiksi. Peetukin sai paljon kehuja, kuulemma erittäin hyvä tilanne noinkin nuoreksi! Motivaatio kasvoi treeneihin entisestään, nyt kun tiesi kaiken olevan kunnossa myös suun suhteen.

Otimme myös Disan kanssa mielettömän kivoja teemakuvia hieman erilaisella idealla!





Marraskuussa Peetun treeneihin tuli hieman epäonnea masuvaivoista. Jätin sen pienelle tauolle ratsastuksesta, mutta keskityin sen sijaan melko paljon Torreksen kanssa touhuiluihin. Torreksen kanssa löytyi kivasti nappuloita lajissa kuin lajissa, on se vaan nöyrä ja motivoitunut työskentelemään!

Disa pääsi klippaukseen ja taitelin sille tähtiä lautasille. Blogin päivittely hieman unohtui tämän kuukauden aikana, mutta instaa selatessa löytää videoklippejä ratsastuksista ja muuta mukavaa myös marraskuun ajalta.



Joulukuussa saatiin kerrankin nauttia kauniista lumimaisemista: Disan kanssa laukkailtiin hangessa, Saran kanssa napsittiin nättejä yhteiskuvia ja pääsin ajamaan Laululla rekeä. Naarmuitta ei tästäkään kuukaudesta selvitty, sillä Samba sai jalkaansa impparin hokinpolkemasta.

Ponit olivat kuitenkin koko kuukauden aikana tosi hyviä ratsastaa. Erityismaininta Disalle, joka on mennyt valtavasti vuoden aikana eteenpäin. Näkyy kyllä, että se on saanut taas voimaa ja kuntoa liikkua yhä paremmin. Super!

Peetu puolestaan keräsi virtoja ja latasi akkunsa riekkumiseen. Vuosi lopetettiin hienosti kaatumiseen, mutta siitä selvittiin säikähdyksellä ja meidän tulevaisuus näyttää edelleen kirkkaalta.

12 kommenttia:

  1. Tää oli todella mielenkiintoinen postaus! Kiva, kun laitoit mainittuihin postauksiin linkit, niitä oli kiva käydä kurkkimassa :) Sun vuosi kuulostaa kyllä todella tapahtumarikkaalta ja ihanalta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiva kuulla ja mukava, että linkitykset oli mieleen! :) Oli kyllä kokonaisuudessaan tosi kiva vuosi, joka varmaan painuu mieleen pidemmäksikin aikaa.

      Poista
  2. Toinen toistaan upeampia kuvia! Oli pakko käydä katsomassa varmaan ainakin puolet kaikista noista linkatuista postauksista :D Jäi kiinnostamaan paljon tuo Peetun seikkailu reserviläisten tapahtumassa, toivottavasti saadaan lukea siitä pian

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Haha, no vähän hyvä, että linkeistä oli sitten iloa! :D Se oli kyllä kiva reissu, joten täytynee saada postaus nyt lähiaikoina vielä julki.

      Poista
  3. Teillä oli kyllä toiminnantäytteinen vuosi! Peetukin on mennyt kyllä ihan tosi paljon eteenpäin, ootte saanut tehtyä sen kanssa kyllä hyvää työtä :)

    Hitsi kun viimevuonna en päässyt teillä käymään, ehkä sitten tänä vuonna voisi sitäkin yrittää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jep! Kiitos, teilläkin on ollut Kuun kanssa ihan mieletön kehitys viime vuoden aikana! :)

      Joo ehdottomasti pakko saada järkättyä!

      Poista
  4. Todella hyvä postaus! Aika pitkä, mutta silti mielenkiintoinen vuosikooste, jota oli mielekästä lukea loppuun saakka. Teillä on kyllä ollut todella tapahtumarikas vuosi niin hyvässä kuin pahassa. Kivaa vuotta 2018 sulle, hevosille ja aaseille <3

    viisiaskellajia.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Pihla! Ihanaa alkanutta vuotta myös sulle! :) <3

      Poista
  5. Sulla on kyllä ollut oikein tapahtumarikas vuosi hevosrintamalla! Tosi kivasti toteutettu nuo kollaasit ja niissä oli yllättäen todella ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä kiva vuosi ja huippuna on tietenkin ollut Peetun ratsukouluttaminen. :) Oi kiitos paljon!

      Poista
  6. Teillä on mahtunut kyllä vaikka ja mitä vuoteen! Onneksi kuitenkin enemmän noita kivoja juttuja. :) Ja nää teidän kuvat on ihan superihania, siitä vielä erityismaininta-tulevan vuoden teemakuvia odotellessa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi!

      Kiitos paljon! Toivottavasti saadaan jotain kivaa ja vähän erilaisempaa tänäkin vuonna aikaan. :)

      Poista