perjantai 26. toukokuuta 2017

Kanta-asiakaskortti eläinlääkäriin?

Olisi oikein kätevää ja kannattavaa, joten kyllä kiitos. Sellainen kortti, joka kattaa kaikki päivystävistä aina klinikkamaksuihin saakka. Sunnuntaina moiselle olisi ollut jälleen tarvetta, sillä onnettomuusmagneetti Sara tepasteli sisään kieltämättä aika mielenkiintoisen näköisenä. Turpiin oli tainut tulla kirjaimellisesti ja silmää koristi mojova turvotus, luomessa olevan vuotavan haavan lisäksi.

Poni oli hyvin apaattinen ja epänormaali, se nuokutti vain päätään ja kyhjötti paikallaan. Ruoka ei maistunut ollenkaan. Sara kävi monesti makuulla ja nousi hetken päästä uudelleen ylös, mutta toisti saman heti uudelleen. Mittailin lämpöä tasaisin väliajoin, se kohosi hitaan varmasti, mutta pysytteli kuitenkin melko normaalina.

Ja kaikki tällainen tietenkin sattuu aina sellaiseen aikaan, että omaa eläinlääkäriä ei saa kiinni. Näin myös nyt. Joten ei muuta kuin päivystävälle soittoa. Tällä kertaa onni kuitenkin suosi, eikä apu ollut kovin kaukana. Vajaa tunnin verran odottelimme, kunnes eläinlääkäri kaarsi autoineen tallipihaan.


Rauhoittavan ja kipulääkkeiden alkaessa vaikuttaa pääsimme paremmin tutkimaan silmää. Haava näytti ulospäin pintanaarmulle ja sitä se onneksi olikin, mutta ovathan nämä silmän alueen kolhut tietty hieman vakavampia. Silmäkulmasta luomeen kulki siisti viiru, joka ei onneksi vaikuttanut kovin huolestuttavalle.

Silmän tarkastaminen oli hieman haastavaa, sillä turvonnut ja arka luomi ei olisi tahtonut millään pysyä ylhäällä. Näimme kuitenkin muutamat naarmut ja selkeät verenpurkaumat myös silmän pinnalla, mikä kielii tietty kovasta iskusta. Luultavasti se on siis saanut kaviosta, joko Peetu on pukittanut päin tai Likka potkaissut.

Testasimme vielä valon kanssa silmän toimintaa. Pupilli reagoi valoon, mutta hieman hitaammin kuin terve silmä. Kontrolliajan sovimme ensi viikolle, sillä tuolloin pystyy sanomaan paremmin onko suurempaa vahinkoa tapahtunut. Joku sarveiskalvovamma tai vastaava tästä vielä puuttuisikin, kuulemma erittäin kivulias ja haastava hoitaa.

Onneksi nyt ajan kanssa tässä loppuviikkoa kohden turvotus on lähtenyt laskemaan ja silmä hiljalleen aukeamaan. Haava oli parantunut jo seuraavaan aamuun mennessä, joten siitä tuskin pitäisi ongelmaa koitua. Enemmän jänskättää tuo itse silmä, mutta ainakin nyt se on näyttänyt ihan ok-vointiselle.

Silmä maanantaiaamuna. 

Lääkekuureilta ei tietenkään vältytty. Jouduin seuraavana päivänä jäämään koulusta kotiin hoitamaan silmää, sillä silmätippojen laittoon tarvittiin tuolloin useampi ihminen ja muutenkin niitä täytyi laittaa tiheään tahtiin. Sara oli maanantain sisällä, sillä ulkona paistoi aurinko täydeltä terältä. Illasta päästin sen kuitenkin vihreälle, vitsi oli yksisilmäinen poni iloinen.

Tässä upotettuna instagramista julkaisu, jota selaamalla eteenpäin näkyy myös videolla tuo silmän tilanne seuraavana aamuna.

Kahdessa ekassa silmätilanne aamulla, vikoissa päivältä 👀 Vuotaminen on loppunut, mut turvonnut se on edelleen aika paljon. Nyt iltaa kohden poni saa jo silmää paremmin auki, ei tietenkää kokonaa mut selkeesti helpommin 👍🏻 Ollaan nyt siinä tuloksessa, että kaikista todennäköisimmiten se on saanut potkun suoraan silmään 😣 Koska silmässä on verenpurkaumia jotka kielii iskusta ja turvotus on noin paha. Haava on jo mennyt kiinni, eli se onneks oli vain pintanaarmu. Pitää nyt vaan toivoo, ettei ite silmään oo sattunut pahemmin. Puuttuu enää vaan joku sarveiskalvovamma tai vastaava niin sitten on taas hyvin isomman ongelman ainekset kasassa.. Kohta meen taas lääkitsee tätä sankaria, päästin sen hetkeks nyt illasta ulos kun on jo varjoa niin saa vähän jaloitella. Voi poni 🤕 #hevosetononhuoleton
Henkilön Veera Saarinen, 17 🇫🇮 (@porkkananvoimalla) jakama julkaisu

Seuraavat kuurit saimme:

- 3-5pvä tilanteesta riippuen penisilliiniä 40ml. Tämähän tarkoitti sitä, että pääsin taas mielipuuhani pariin (not) ja pistelemään neuloja ponin lihakseen. Se on vaan niin inhottavaa! Vaikka eihän siinä, melko yksinkertainen toimenpide ja useasti olen sitä tehnyt, mutta silti kamala stressi jos joku sattuukin menemään pieleen. Ja vihaan neuloja!

- Tilannetta seuraillen Metacamia (kipulääke) 400 kilogramman mukaan.

- Niin pitkään kuin silmä on täysin terve, 3-4krt päivässä Oftan Akvakol -silmätippoja. Niissä on vaikuttavana aineena kloramfenikoli, jonka tavoitteena on estää silmään bakteeri-infektion muodostuminen.

Tarkoituksena oli käydä hakemassa vielä atropiinia muutaman päivän kuluttua. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja loppujen lopuksi emme moista ainetta saaneetkaan. Paraneminen lähti toivotusti käyntiin, joten ell sanoi, että  selvitään todennäköisesti ilman sitäkin.

Tällaista siis tällä kertaa!

14 kommenttia:

  1. Onnettomuusmagnetti tosiaankin... Parempaa lykkyä jatkoa varten ja pikaista paranemista Saralle! <3

    VastaaPoista
  2. Voi Sara! Tos hurjan näköinen. Mulla oli muksuna hoitohevonen, jonka toinen silmä jäi sokeaksi varsana tapahtuneen episodin jäljiltä, ja se kyllä eleli silmäpuolenakin tosi onnellista elämää, vaikka hurjalta välillä tuntui kun tiesi, että vasemmalla silmällään se ei näe juuri mitään. Toivotaan kuitenkin Saralle parempaa tulevaisuutta, sekä silmän että jalkojen kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä aika ikävä, etenkin kun turposi aika hurjaksi ja silmää ei edes pitänyt moneen päivään auki. Onneksi tilanne näyttää nyt jo huomattavasti paremmalle!

      Voi että, ikäviä nää tämmöset. :(

      Kiitos paljon!

      Poista
  3. Ai kamala :'( Niin harmi, toivottavasti ei mitään vakavaa nyt päässyt käymään! Kyllä tämä Sara taitaa ainakin olla sellainen yksilö, joka tarvitsisi sitä kuuluisaa kuplamuovia ympärilleen... :D
    Tsemppiä koko poppoolle, kyllä nyt koetellaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, tämä on just semmonen! :D Ei kesää ilman sairaslomaa t. Sara
      Kiitos! <3

      Poista
  4. Voi kovan onnen ponia, toivottavasti toipuu hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan! Onneksi tilanne näyttää nyt jo paremmalle, kun turvotus on lähtenyt laskemaan ja se saa jo silmänkin melkein auki. :D

      Poista
  5. Höh, on nuo kaikki hirmuisen ikäviä, paranemisia kaviokkaalle... Kivan oloinen blogi, taidan liittyä lukijaksi jo ulkoasun perusteella. :)

    caroansku.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, näitä sattuu. Onneksi on jo parempaan päin. :)

      Kiitos paljon!

      Poista
  6. Sara kyllä kieltämättä on melkoinen onnettomuusmagneetti, onneksi nyt ei kuitenkaan (toivottavasti) käynyt pahasti! Tsemppiä Saralle paranemiseen <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä! :D Joo toivotaan parasta, ainakin se alkaa nyt olemaan jo ihan ponin näköinen eikä tommonen mulkosilmä. Kiitos! <3

      Poista
  7. Voi hurja Saran kanssa! Toivotaan nyt että silma paranee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, on se lähtenyt jo aika hyvin tässä tokenemaan! :)

      Poista